Tuon oman 123:sen ostettuani kävin näyttämässä sitä paikalliselle MA-tarkastajalle, tarkoituksena kysyä mitä kaikkea autossa pitää laittaa, ennenkuin museorekisteriin on asiaa. Tarkastajan vastaus kuului: Tuon mallista dieselmersua et niin hyväksi saa, että sen museorekisteriin hyväksyisin, veronkiertoa sinä vain yrität. Jatkossa sain kuulla, että auton pitää olla uutta vastaava, ja täysin alkuperäinen, pieninkin vika, kulumisen merkki, tai virhe estää museorekisteröinnin.
Auton nähneet tietävät mistä on kyse, kyytiä on otettu tiettävästi yli miljoona kilometriä, peli on silti yhä ryhdissään... Joskus osattiin tehdä autoja

Enkä todellakaan aikonut kiertää veroja (124:sia saa käyttöpeliksi tonnilla) vaan saada vanhuksen ansaitsemilleen eläkepäiville tallisäilytykseen ja satunnaiseen kesäajoon

Maailmaa nähneen Suomiauton muuttamiseen uudeksi ei kymppitonni riitä edes alkuun, enkä halua antaa autoa paalattavaksikaan, joten sille on etsittävä säilytyspaikka sisätiloista, kun nuorempi virkaveli sen lähitulevaisuudessa korvaa....
Lienen vainoharhainen hullu, mutta käsitykseni mukaan MA-tarkastuksessa tarkastetaan lähinnä omistajan pärstäkerrointa

Oletko kelvollinen, riittävän iäkäs ja varakas, pukuun ja kravattiin sonnustautuva herrasmies, ja ennenkaikkea SAHK:n jäsen ammoisilta ajoilta, ja tarkastajan kaveri. Vai miten ovat selitettävissä nettiautossa sillointällöin nähdyt museomersut, joissa jo kuvia vilkaisemalla erottuu joukko ISOJA virheitä, kuten mainitsemasi valot
Opin sentään sen, että älä kysy neuvoa OIKEALTA MOBILISTILTA kolmikymmenvuotiaan "nykyauton" museorekisteröintiin.
Pitäköön saatana SAHK tunkkinsa, vielä en oo niin köyhäks tullut, että minun autot armopaloja tarvis....