Peruskysymysten äärellä, esikammioista eteenpäin

[Aku P]

Jakajapumppu (VE) on ihan normaalikäytössä siitä huono että tarvii sähköä toimiakseen (sammutinsolenoidi). Toinen huono puoli on kun se mäntä (elementti / nestepää) joka polttoaineen paineistaa pyörii koko ajan ympäri. Sitämyöten se tuppaa kulumaan nopeammin kuin rivipumpun elementit.

No joo. Kumminkin aivan miehekkäitä lukemia VE-pumpuillakin ajellaan, sikäli kun olen asiaan perehtynyt.
Se ainoa sähkövipstaaki siinä kyllä on. Onneksi ohitettavissa kriisitilanteessa aivan helposti, hyppylanka 30 cm päästä plusnavalta pumpun perseeseen ja taas mennään. Eipä sentään ole mitään ECUja tai sähköisiä siirtopumppuja.

E: raktoripalstoilla on hyviä pumppukommentteja muuten, esim. www.agronet.fi

[Jarno.V]

On se ainakin parempi kuin VP pumppu, tarkemmin VP-pumpun sähköosa on joka poikii, joissakin. Kyllä se commonrailinkin saa kestämään, se vaan riippuu miten komponentteihin panostaa, ei niissäkään kaikissa ole sähköisiä siirtopumppuja.

[Sivonen]

Niimmutta jakajapumppua ei ole kuin huonoissa autoissa, sanoin.

Jatkakaa.

[Aku P]

Niimmutta jakajapumppua ei ole kuin huonoissa autoissa, sanoin.

Jatkakaa.

Ei miun lantikka ole huono, vaikka vähän britti joskus.

[Melitos]

Ja minne sitten ollaan menossa? No tässä yksi mielenkiintoinen kokeilu:

http://www.greencarcongress.com/2006/10 ... rs_va.html

http://www.cemamerica.com/doeevents/DEE ... _Duffy.pdf

Moni tarttuu tuohon muuttuvaan puristukseen, mutta sitäkin käänteentekevämpi on tuo homogeeninen seos. Eli seos olisi tasalaatuisesti jakautunut ilman sekaan.

[Jarkko N]

Jos dieseliin sekoittaisi hapetinta, esim. nitrometaania, saisiko sillä aikaan nopeamman palamisen?

Superturbojen rakentajat nostavat maksimikierrokset ylös, jopa yli 6000 rpm, kun esim OM603 turbossa ne ovat 5150 +- 150. Tällä saadaan pumppu ruiskuttamaan enemmän seosta yli 4000 kierroksilla. Normaalisti annos kasvaa kierrosten noustessa ja pumppu alkaa vähentämään annosta kierrosten noustessa yli 4000:n savutuksen estämiseksi. Savua tulee, koska ilmaa ei saada palamiseen riittävästi. Minulle on jäänyt epäselväksi, miksei sarjatuotantomoottorissa voi käyttää 4000-5000 kierroslukua paremmin hyödyksi niin, että ruiskutus kasvaisi kierrosten noustessa, aivan kuten superturboissa. Onko syynä
a) polttoaine ei ehdi palaa loppuun palotilassa vaan polttaa turbon yms.
b) polttoaine ei ehdi palaa puhtaasti vaan saastearvot ylittyvät
c) Lisääntynyt lämmöntuotto hajottaa kannen ja tiivisteen
d) painavat liikkuvat osat eivät kestä kierroksia
e) jokin muu syy
Jokin osa näistä superturboistakin hajoaa ensin, luullakseni kannentiiviste (metallivahvistettunakin) ja turbo. Superturboissa hengitystä parannetaan vaihtamalla pakoputkisto ja turbo isompaan. Lisäksi laitetaan välijäähdytin, joka toisaalta lisää ilmamäärää ja tehoa mutta toisaalta myös jäähdyttää paremmin moottoria, kun sisään tuleva ilma on kylmempää.

Onko kellään varmaa tietoa, voiko 300 turbon pumpusta ruuvata lisää tehoa ilman oleellisesti kasvanutta vikariskiä? Maksimikierrokset voi ainakin nostaa 5300:an ja vielä ollaaan tehtaan rajoissa. Entä alavääntö, voiko sille tehdä jotain, siellähän lämmöntuotto ei ylitä moottorin kykyä jäähtyä?

[mclean]

Jakajapumppu ei kestä todellakaan yhtä pitkään, kuin rivipumppu mutta on tuossa pihalla avaamaton 305 Diesel Pösön kone, jolla on takana 550000km(käynnistyi muuten tänä aamuna lämmittämättä -27:stä). Ja pumpun kunnostus tarvittaessa ei maksa paljon mitään. Niin....siinä pihalla on todellakin vain lähinnä kone....kori on kohta paljain käsin purettavassa kunnossa

Varsinaiseen asiaan viitaten. Kannattaa muistaa, että on olemassa myös suoraruiskun ja etukammiokoneen "välimuotoja" eli ns. pyörrekammiokoneita. Käyvät sivistyneesti, kuluttavat vähemmän, kuin etukammiokoneet, ottavat kierroksia eri malliin, kuin suoraruiskut jne. Niistä ei tipu etukammion nokkia männänpäälle niinkuin olen Mersun koneen avatessani nähnyt käyneen. Mutta hehkutuksen ne vaativat ihan esikammiokiukaan tapaan.

[Jarkko N]

Kuulemani mukaan nuo Mersun etukammion hajoamiset ovat ovat 123-korimallin aikaisia ongelmia ja 124-korisissa tätä ongelmaa ei juuri esiintyisi.

[Melitos]

Jos dieseliin sekoittaisi hapetinta, esim. nitrometaania, saisiko sillä aikaan nopeamman palamisen?

Nitrometaani ei ole hapetin, vaan polttoaine. Ilokaasu on hapetin ja sitä voi toki lisätä imuilman sekaan ihan hyvin dieselissäkin. Ameriikassa on monessakin diesel-lavapakussa ilokaasuvehkeet. Ilokaasun käyttö on Suomessa kadulla laitonta toki.

Normaalisti annos kasvaa kierrosten noustessa ja pumppu alkaa vähentämään annosta kierrosten noustessa yli 4000:n savutuksen estämiseksi. Savua tulee, koska ilmaa ei saada palamiseen riittävästi. Minulle on jäänyt epäselväksi, miksei sarjatuotantomoottorissa voi käyttää 4000-5000 kierroslukua paremmin hyödyksi niin, että ruiskutus kasvaisi kierrosten noustessa, aivan kuten superturboissa.

Ruiskutuspumpuissahan ei ole männänrenkaita eikä muitakaan vastaavia tiivisteitä elementeissä. Ohivuotoa tapahtuu aina hiukan. Mitä nopeammat kierrokset sitä vähemmän aikaa polttoaineella on virrata elementin ohitse. Eli pumpun tuotto tosiaan kasvaa kierrosten myötä. Toisaalta itse moottorin ilmanottokyky laskee kierrosten noustessa keskialueen yläpuolelle. Imukanavat, venttiiliajoitus yms alkavat ahdistaa ja sylinteri ei ehdi enää täyttyä yläkierroksilla kovinkaan täyteen tuoretta ilmaa. Koska työtahtia kohti ilma vähenee ja polttoaine lisääntyy niin seurauksena olisi savua. Tästä syystä pumpuissa on sisäänrakennettuna ominaisuus joka rajoittaa maksimisyöttöä jo hyvissä ajoin ennen maksimikierroksia. Eli ongelmana siis on moottorin ilmansaanti. Mikäli ilmansaanti optimoitaisiin yläkierroksille, niin alakierrosten ominaisuudet vastaavasti kärsisivät. Eli tuo kuvaamasi toiminta on tehtaan valitsema kompromissi. Lyhyt paloaika myös voi johtaa polttoaineen palamiseen vain osittain ja lisääntyneisiin saastepäästöihin.

Onko kellään varmaa tietoa, voiko 300 turbon pumpusta ruuvata lisää tehoa ilman oleellisesti kasvanutta vikariskiä? Maksimikierrokset voi ainakin nostaa 5300:an ja vielä ollaaan tehtaan rajoissa. Entä alavääntö, voiko sille tehdä jotain, siellähän lämmöntuotto ei ylitä moottorin kykyä jäähtyä?

Aina kun moottorin tehdassäätöarvoista poiketaan, on olemassa riski vikaantumisiin. Pumppu pajalle, kohtuukokoinen kuuleri keulaan ja kenties vähän pakopuolen parantelua niin imu- ja pakolämmöt sekä pakopaineet voivat jopa laskea vakioon verrattuna mutta kulku paranee.

[Jarkko N]

Joo, nitrometaani on polttoaine, jossa on hapetin seassa. En tiedä, toimisiko se hyvin yläkierroksilla vai räjähtäisikö moottori naamalle.

Ilokaasu on puhdas hapetin ja sen käyttö on kuulemma "kielletty" Suomessa. Vai olisiko kyse siitä, että se tulkitaan verottomaksi polttoaineeksi (vaikka se on vain hapetin) ja siitä menee korotettu vero?

Eli voisiko päätellä, että noissa superturboissa olisi sitten alavääntö tai muut tavalliset käyttöominaisuudet huonontuneet, kun yläkierroksille on tehty rankka optimointi?

Dieseleissäkin siirryttiin moniventtiilisiin moottoreihin kai juuri väännön laajentamiseksi isommalle kierroslukualueelle. Miten mahtaa vääntää MB:n samanikäinen moniventtiilidiesel vähäventtiiliseen verrattuna? Muistaakseni noissa superturboissa käytetään molempia. Tuommoinen moniventtiilinen moottori kuljetti vanhaa 123:a aika rivakasti, 400 metriä meni aikaan 12,7 sekuntia noin 500 hevosella, jos muistan oikein. Ja se oli kilvissä ja käyttöautona.

Itse voisin PP:lla poiketa, jos alaväännölle saisi parannusta. Toisaalta nyt moottori vetää aika mukavasti, kun ruiskutuspaineet tasattiin ja ajoitus laitettiin kohdalleen.

[tuikku]

.
Vääntömomentin reilumpi kasvattaminen pienille kierroksille ei oikein onnistu muuten, kun ahtamalla moottori.

Vapaastihengittävään moottoriin ei saada pienillä kierroksilla tarpeeksi ilmaa, joka mahdollistaisi suurempaan vääntömomenttiin tarvittavan suuremman polttoainemäärän ruiskuttamisen/palamisen.

Oikein mitoitetulla ahtimella saadaan laaja- alainen käytännön käyttömukavuus ja hiukan lisätehoakin.

[Rässi66]

Eli voisiko päätellä, että noissa superturboissa olisi sitten alavääntö tai muut tavalliset käyttöominaisuudet huonontuneet, kun yläkierroksille on tehty rankka optimointi?

Joo, ei ole oikein alavääntöä kuulemma... Vain 300Nm ennenkuin saa ahtoja.
Mitä oon nähäny/ollu kyytissä, niin ei oo huonontunu yhtää mikään.

12,7s?? Kyllähää se rehtijii ajeli jo alle 12s viime kesänä. 11.8 kai?
Voittiki jonku StreetB-osakilpailun

[Jarkko N]

Hmm... parantunut alavääntö varmaankin tulee ahtoilmanjäähdyttimestä ja isommasta turbosta. Miksiköhän MB:ssa ei ollu niitä vakiona alunperin, hinta kai ei ollut este?

Tämä mainittu 123:n oli Jounin auto Kalajoella vuosi sitten, kaippa siitä jo tulokset ovat parantuneet.

[JuMu S]

Eikös se ujelluskone sinne moottorin viereen laiteta justiinsa hapensaannin turvaamiseksi? Eli voidaan mitoittaa imukanavat ja nokka-akselin peittoalueet alavireisiksi, koska isommalla löylyllä se puhallin avittaa hengityksessä.

Noissa nykyvehkeissähän kuuluu se fööni pyörivän melkein tyhjäkäynnilläkin, mutta siihen taitaa taas olla ihan omat syynsä...

[Jarkko N]

Turboissa on semmoinen ongelma, että ne antavat sitä paremmin tehoa, mitä enemmän on kierroksia ja vieläpä liioitellen niin, että ensin ei tapahdu mitään ja sitten pamahtaa. Vanhemmissa turboissa on hukkaportii (esim. 124:ssa) ja uudemmissa muuttuva siipi tämän asian korjaamiseksi. Jos alavääntöä haetaan väljemmällä putkien mitoituksella
ja ylävääntöä turbolla, niin pitää siis vaihtaa putket isommiksi. Ainakin pakoputkisto vaihdetaan superturboissa väljemmäksi. Mutta imupuolella kai pelkkä väljennys ei riitä, meneehän siitä aina isoilla kierroksilla paljon enemmän ilmaa läpi kuin pienillä, joten ei se imuputkisto voi paljon ahdistaa hengitystä pienillä kierroksilla. Avartamisen sijasta sovelletaan resonanssiviritystä, eli putkisto mitoitetaan kuin trumpetti niin, että vastus on vähäinen alakierroksilla, koska ilma värähtelee sopivalla taajuudella, joka sopivasti vahvistaa ilman liikettä. Tämä hoituu pitkillä imukanavilla. Vio olla, että välijäähdyttimen putket auttavat tässä kohtaa.

[Rässi66]

Alavääntö tulee isompien tappien myötä.
Palotapahtuma paranee huomattavasti, kun ruoka tulee oikeaan aikaan ts. ruiskutusaika lyhenee.
Nyt kun ruiskutusaika on lyhyt, voidaan ennakot laittaa kohilleen.
Johan on vääntöä.

[Aku P]

Jakajapumppu ei kestä todellakaan yhtä pitkään, kuin rivipumppu mutta on tuossa pihalla avaamaton 305 Diesel Pösön kone, jolla on takana 550000km(käynnistyi muuten tänä aamuna lämmittämättä -27:stä). Ja pumpun kunnostus tarvittaessa ei maksa paljon mitään. Niin....siinä pihalla on todellakin vain lähinnä kone....kori on kohta paljain käsin purettavassa kunnossa

Pösössä lienee CAVin pumppu tai sitten se jakajapumppujen "arkkityyppi" Bosch VE? Nuo Pösön dieselit itsessään nyt on kautta aikojen olleet kammiorakenteestaan huolimatta todella vahvoja, vallankin tuolla 70-80-luvulla. Paras tapaamani pakkaskäynnistyjä-diesel on sekin ollut PSA:n tuote -- Citroen Xantian Hdi lähti -28 asteessa lämmittämättä käyntiin alle 3 kierroksen sahauksella.

[Petehri]

Eli voisiko päätellä, että noissa superturboissa olisi sitten alavääntö tai muut tavalliset käyttöominaisuudet huonontuneet, kun yläkierroksille on tehty rankka optimointi?

Joo, ei ole oikein alavääntöä kuulemma... Vain 300Nm ennenkuin saa ahtoja.
Mitä oon nähäny/ollu kyytissä, niin ei oo huonontunu yhtää mikään.

12,7s?? Kyllähää se rehtijii ajeli jo alle 12s viime kesänä. 11.8 kai?
Voittiki jonku StreetB-osakilpailun

Tuskin on 300Nm missää superissa ennen kuin saa ahtoja. Tai no riippuu tietysti siitä minkä luokittelee paineeksi ja minkä alipaineeksi.


Ei sillä Rehtjiin w123:sella kyllä minun käsittääkseni alle sen 12.7 ole ajettu.

11.9 ja 210 loppuja taitaa olla suomen kovin veto mersulla tällähetkellä. Petri K omalla w124:sella sellaisen viime kesänä ajoi.

[Rässi66]

Jaa? No niin se yksi superikuski mulle muisteli, et vääntöä oli ilman ahtojakin.
Lappuja ei oo nähty, mut epäilisin et kivasti on alhaaltaki.
Nuista ajoista on vaan muistikuvia, ei faktaa.

Petri K:n kampe on kyllä paha laite, siinä on moni ameriikka-autoilija ihmeissään.
Itelläki viripata-letukka pihassa, silti ST:t on minusta ällistyttäviä laitteita.
Ehkä joskus piankin on molemmat.

[nokileka]

Tuskin on 300Nm missää superissa ennen kuin saa ahtoja. Tai no riippuu tietysti siitä minkä luokittelee paineeksi ja minkä alipaineeksi.

Samaa mieltä. Mitään faktaa ei ole esittää, mutta kyllä superi on aika kesy ilman ahtoja. Ahdot päällä saattaa se 300Nm tulla, ehkä jopa ylikin.

[Rässi66]

Ahdot päällä saattaa se 300Nm tulla, ehkä jopa ylikin.

Joo, voi olla kuulemma hieman ylikin. Vahvoja koneita, nääs.