Aston, nyt puidaan jäähdytystä...
Aston, nyt puidaan jäähdytystä...
Mikäpä se on tämä?
5 pisteen vihje: Bensapumpusta lähtee kaksi maajohtoa, joiden kummankin päässä on kuvan kaltainen mokkula joka pultataan kiinni runkoon.
Rapsuttelin pintaruosteita pois tuosta kannasta, ja molemmissa on stanssattuna teksti 150V. Sen lisäksi toisessa on "1 hf" ja toisessa "10hf".
Mitäköhän hittoja noi vois olla? Häiriönpoistajia?
5 pisteen vihje: Bensapumpusta lähtee kaksi maajohtoa, joiden kummankin päässä on kuvan kaltainen mokkula joka pultataan kiinni runkoon.
Rapsuttelin pintaruosteita pois tuosta kannasta, ja molemmissa on stanssattuna teksti 150V. Sen lisäksi toisessa on "1 hf" ja toisessa "10hf".
Mitäköhän hittoja noi vois olla? Häiriönpoistajia?
Viimeksi muokannut Tarmo, 06.4.2007 23:57. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Pumppu näyttäisi yhtäkkiä katsottuna solenoidityyppiseltä.
Solenoidella on tapana potkasta suurjännitepiikki sähkön katketessa, jonka syömiseksi on ilmeisesti asennettu nuo konkat.
Hommahan toimii aivan kuten auton sytytyspuolassa, sillä erotuksella että tässä tapauksessa halutaan kipuna hukata pois särkemästä vehkeitä.
Solenoidella on tapana potkasta suurjännitepiikki sähkön katketessa, jonka syömiseksi on ilmeisesti asennettu nuo konkat.
Hommahan toimii aivan kuten auton sytytyspuolassa, sillä erotuksella että tässä tapauksessa halutaan kipuna hukata pois särkemästä vehkeitä.
- Ari66
- Mesen Invaryhmä®
- Viestit: 13054
- Liittynyt: 29.9.2005 11:11
- Paikkakunta: Hki-Utsjoki-Barentsinmeri
- Viesti:
Jaah... onkohan nuo paperikondensaattoreita vaiko elektrolyyttikondensaattoreita
Jälkimmäinen on helppo testata viisarimallin yleismittarilla, ohmipuolella.
Viisari nousee ensin jonniin verran ja laskee hitaasti eli samaa tahtia kuin kondensaattori luovuttaa varaustaan.
Paperikonkka taitaa aina olla tasajännitteellä oikosulussa, muistelisin.
Näistä kun on sata vuotta aikaa kun on tullut viimeksi touhuttua asioiden parissa
Jälkimmäinen on helppo testata viisarimallin yleismittarilla, ohmipuolella.
Viisari nousee ensin jonniin verran ja laskee hitaasti eli samaa tahtia kuin kondensaattori luovuttaa varaustaan.
Paperikonkka taitaa aina olla tasajännitteellä oikosulussa, muistelisin.
Näistä kun on sata vuotta aikaa kun on tullut viimeksi touhuttua asioiden parissa
Ei kai mikään konkka saa olla millään jännitteellä oikosessa, se on rautalanka kun on oikosessa, ilman jännitettäkin
Nuo suotokonkat on yleensä kuivia tinapaperikonkkia, eli eivät muuta ominaisuuksiaan vuosien saatossa, joten uusiminen ei taida parantaa tai pahentaa mitään. Tehokkaan kipinäpoistimen saa laittamalla diodi estosuuntaan eli katodi +-napaan päin, siis se viivalla merkitty pää, jännitejohtimien liitokseen.
Nuo suotokonkat on yleensä kuivia tinapaperikonkkia, eli eivät muuta ominaisuuksiaan vuosien saatossa, joten uusiminen ei taida parantaa tai pahentaa mitään. Tehokkaan kipinäpoistimen saa laittamalla diodi estosuuntaan eli katodi +-napaan päin, siis se viivalla merkitty pää, jännitejohtimien liitokseen.
- Jarno.V
- Opel - spesialisti
- Viestit: 1021
- Liittynyt: 30.9.2005 18:12
- Paikkakunta: Oulun seutu tällä kertaa
Justiin toisinpäin, kun konkka on tyhjä niin ohmimittari näyttää alkuun melkeen oikosulkua ja sitte konkan latautuessa vastus nousee äärettömäksi. Nuin pienen konkan tapauksessa tämä vie tosi lyhyen ajan.Ari66 kirjoitti:Jaah... onkohan nuo paperikondensaattoreita vaiko elektrolyyttikondensaattoreita
Jälkimmäinen on helppo testata viisarimallin yleismittarilla, ohmipuolella.
Viisari nousee ensin jonniin verran ja laskee hitaasti eli samaa tahtia kuin kondensaattori luovuttaa varaustaan.
Paperikonkka taitaa aina olla tasajännitteellä oikosulussa, muistelisin.
Jos ei kulje niin kromaa se.
Tiiä mitä ne oli sitten, mutta koemielessä otin ne pois ja vedin ihan pelkät johdot maihin...
oishan se perkele pitänyt arvata mitä sitten käy...
Tässä tulos... Nyt ois ajofiilikset päällä...
oishan se perkele pitänyt arvata mitä sitten käy...
Tässä tulos... Nyt ois ajofiilikset päällä...
No olihan miehekkäät pörinät! Piti ihan kuunnella 50-kiloisilla kajareilla.Tarmo kirjoitti:Tiiä mitä ne oli sitten, mutta koemielessä otin ne pois ja vedin ihan pelkät johdot maihin...
oishan se perkele pitänyt arvata mitä sitten käy...
Tässä tulos... Nyt ois ajofiilikset päällä...
Paksi huuleen ja baanalle!
- Ari66
- Mesen Invaryhmä®
- Viestit: 13054
- Liittynyt: 29.9.2005 11:11
- Paikkakunta: Hki-Utsjoki-Barentsinmeri
- Viesti:
Jaa juuerkka kirjoitti:Ei kai mikään konkka saa olla millään jännitteellä oikosessa, se on rautalanka kun on oikosessa, ilman jännitettäkin
Se olikin kela, mikä on oikoisessa tasajännitteellä, mutta vaihtojännitteellä ei.
On niin paljon muistettavaa, että jotain on unohdettavakin välillä...
Mutta selvispä tämäkin asia, kun sitä alkoi vähän sörkkimään... muuten ei vastauksia kai olisi tullutkaan
Jatketaas tähän samaan topikkiin... kun kerran foorumilta tietäjiä löytyy, niin ehkäpä tähänkin löytyy apu.
Eli, Kaupungissa ajellessa lämmöt tahtovat nousta mittarin mukaan aina tuonne noin 103 asteeseen. Sen korkeammalle ei koskaan vaikka olisi kuinka kuuma. Het kun pääsee ajelemaan ilman pysäyksiä, lämmöt on noin 80 niinkuin kuuluukin.
Aston foorumilta pari vuotta asiaa kyselin, ja yleinen konsensus oli se, että yli satkun lämmöt on OK. Rohkenen silti olla eri mieltä, ja tavoite olisi saada lämmöt pysymään kurissa myös kaupungissa ajellessa.
Tässä havaintoja ja tehtyjä toimenpiteitä tähän saakka.
-Syyläri uudelleen kennotettu Kinasella, käytännössä kuin uusi. on pirun isokin vielä.
-Vaihdoin termarin, vanhakin oli ehjä kun testasin kattilassa.
-Lisäsin sähköflektin, joka pärähtää käyntiin kun lämmö nousee yli 85 asteen.
Noista ei ole ollut apua... Seuraavana suunnitelmissa:
-Jäähdytysjärjestelmän pesu... eikös noihi ole jotain litkuja jotka isketään veden sekaan, ja jonkin ajan päästä lasketaan pois? Kuinka vahvaa tököttiä nuo pesuaineet ovat? Onko vaarana, että syövyttää putket puhki tms.
-Uusi vesipumppu. Ei tuo nykyinen pidä mitään ääniä, eikä vuoda. Voisikohan tuommoisesta kulua esimerkiksi siivet pois aikojen saatossa?
Eli, Kaupungissa ajellessa lämmöt tahtovat nousta mittarin mukaan aina tuonne noin 103 asteeseen. Sen korkeammalle ei koskaan vaikka olisi kuinka kuuma. Het kun pääsee ajelemaan ilman pysäyksiä, lämmöt on noin 80 niinkuin kuuluukin.
Aston foorumilta pari vuotta asiaa kyselin, ja yleinen konsensus oli se, että yli satkun lämmöt on OK. Rohkenen silti olla eri mieltä, ja tavoite olisi saada lämmöt pysymään kurissa myös kaupungissa ajellessa.
Tässä havaintoja ja tehtyjä toimenpiteitä tähän saakka.
-Syyläri uudelleen kennotettu Kinasella, käytännössä kuin uusi. on pirun isokin vielä.
-Vaihdoin termarin, vanhakin oli ehjä kun testasin kattilassa.
-Lisäsin sähköflektin, joka pärähtää käyntiin kun lämmö nousee yli 85 asteen.
Noista ei ole ollut apua... Seuraavana suunnitelmissa:
-Jäähdytysjärjestelmän pesu... eikös noihi ole jotain litkuja jotka isketään veden sekaan, ja jonkin ajan päästä lasketaan pois? Kuinka vahvaa tököttiä nuo pesuaineet ovat? Onko vaarana, että syövyttää putket puhki tms.
-Uusi vesipumppu. Ei tuo nykyinen pidä mitään ääniä, eikä vuoda. Voisikohan tuommoisesta kulua esimerkiksi siivet pois aikojen saatossa?
Vähänhän tuo vaikuttais että vesi ei kierrä tarpeeksi nopeasti koneen ja jäähdyttimen välillä.
Sama vika rahikaisella DeSoton kanssa.
Vesipumpun siivet tuskin on kuluneet vaikka olisivat pyörineet useamman kymmenen vuotta. Tosin ovat voineet ruostua jos koneessa on ollut joskus pelkää vettä.
Omassa tapauksessa auttais lähinnä se että vesipumpulle pitäis saada lisää kierroksia.
Sama vika rahikaisella DeSoton kanssa.
Vesipumpun siivet tuskin on kuluneet vaikka olisivat pyörineet useamman kymmenen vuotta. Tosin ovat voineet ruostua jos koneessa on ollut joskus pelkää vettä.
Omassa tapauksessa auttais lähinnä se että vesipumpulle pitäis saada lisää kierroksia.
-
- Perunankeittäjä
- Viestit: 1567
- Liittynyt: 23.12.2006 21:01
- Paikkakunta: JUVA . Metsän poika tahdon olla, sankar jylhän kuusiston ....
Mulle joku maalämpöpumppu asiantuntija joskus on kertonut että paras lämmönsiirtokyly on pakkasnesteellä jonka jäätymispiste on n.-20 C astetta. Entäs jos on liian jyrkkää Glygolia niin se ei siirrä lämpöä niin hyvin. Glygolin lämmonjohtokyky ei ole hyvä.Ja eikös joissain foorumiautoissa joissa turbo, niin ole hyvin pieni hihnapyörä vesipumpulla että tavara kiertää. Paljon pieniä tekijöitä niin eiköhän ne ongelmat siitä ratkii. Kyll jäähdyttimen pesu aineet kyll yleensä paljastaa alkavat vuodot. On ne sen verra jytkyä tavaraa. Mie ko traktorin puhdistin semmosella. Jotai Wunssia se muistaakseni oli , ni koneesta luulin tulleen aitoa ruskeeta Ferrexiä, niin tehokkaasti se puhdisti. Eikä alkanu vuotaa yhtään. Kyll ne vanhatkin letkut kestää. Ei tullu ongelmia. Mutta sit pitikin alkaa talvella pitään kaihdinta edessä. Puhdistus tököttiä kannatan , lievästi .
VALMET 5oo -69
-
- Perunankeittäjä
- Viestit: 1567
- Liittynyt: 23.12.2006 21:01
- Paikkakunta: JUVA . Metsän poika tahdon olla, sankar jylhän kuusiston ....
Korjaan tuota edellistä, ettei minuu nyt manata Äteristiputteristipuolilautatsi SUOLLE. Siis, -20C ,suhteen jota voi vielä kohtuudella käyttää SUUREMPIEN ongelmien ilmentymättä.Sillä jo sekin hyytyy kun on riittävän alhainen lämpötila, muttei se riko paikkoja. Vesihän sen paras jäähdytysneste on mutta ruostuminen ongelma ajan mittaan. Mun mielestä käytetään aivan liian jyrkkiä seoksia. Jokin harraste tai kesäauto jota säilytetään lämpimässä ja ajetaan vain hyvällä / lämpimällä säällä. Ni sillo mun mielestä välttää laihempikin seos. Sit toinen juttu, luontoon lasketaan liikaaa Glygolia. Hoitakkeepa jätöksenne hyvät Meseläiset. Ei sua kuatoo muahan. Samma po finska. " Käytetty jäähdytinneste on toimitettava ongelmajäte pisteeseen "Logisikkaptiäällikkö kirjoitti:..että paras lämmönsiirtokyly on pakkasnesteellä jonka jäätymispiste on n.-20 C astetta..
VALMET 5oo -69