Renkaan leveyden vaikutus kulutukseen

[suikkeli]

Tämmönen topic saattaa löytyä jo entuudestaan, mutta kysytään nyt sitten vielä kun ei pikaisella etsimisellä löytynyt.

Eli, missä määrin kulutus nousee jos vaihtaa 175/80-14 vakiosirkkeleiden tilalle esim 205/55-16 tai 225/45-17? Omia kokemuksia saa laittaa vaikkei koot aivan samoja olisikaan.

[Sergey]

nilkan asennolla saa aikaan paljon merkittävämpiä muutoksia. Itse en ole juuri eroja huomannut 195-225 kokoluokissa.

[Hulk]

itse renkaat kuluvat nopeammin jos ovat kovin matalat.

omakokohtaista kokemusta ei ole, itse olen ajellu suurinpiirtein vakiokoko renkailla aina. mitä nyt on alla sattunut olemaan.

[kilander]

Aikoinaan hiluxissa huomasin kulutuksen nousseen kun vaihdoin 255 leveät kumit 325 leveisiin.

[cdi]

Vo kai sitä jotain päätellä? Ilmanvastus kasvaa leveällä rekaalla.Samoin jos rengas on tyhjä on se kun vastamäkeen menoa.

No löytyykö siitä riittävän tarkkaa mitattavaa mitattavaa on kai eri asia.

Ehkä eron huomaa paremmin mummon cresentin ja kilpapyörän välillä.

Kilpapyörässä on kapea rengas ja 7 kiloa painetta ja siinä ero on huomattava.

[Terho P]

kolffi kakkosessa aikanaan PUTOSI kulutus kun 13"/155/70 vanhat michelinit vaihtui saves fuel continentaleihin jotka oli kokoa 14"/185/65. eron tosiaan jopa huomasi määriä tuskin osasin silloin edes laskea

ite oon kompensoinu tuon asian silleen että madalletaan auto tonttiin niin ilmanvastuskin pienenee ja ulkonäkö paranee KAIKKIEN silmissä tietenkin

[pepi]

Tuossa meitin pirssissä on kesällä kumit 245/45-17 ja merkkinä hankook evo 12 (k110). Näillä renkailla kesällä kulutus n. 6,8L/100km (ajotietokoneen mukaan) nopeudella 100km/h vakkari päällä.

Talvikumit on 225/55-16 ja merkkinä nokian hakkapeliitta 7. Näillä kulutus n. 6.4L/100km (ajotietokoneen mukaan) nopeudella 100km/h (saa ajaa motarilla) vakkari päällä.

Pitääpä muuten joskus mitata tarkemmin, ettei usko tuohoon ajotietokoneeseen.

[Hulk]

on myös huomioitava renkaanvaihdon seurauksena mahdollisesti tapahtuva vierintäkehän muutos, jolloin myös trippimittari näyttää väärin. jos kulutuksia siis mittailee trippimittarin lukema/tankatut litrat -menetelmällä, niinkuin yleensä tehään.

tuossa pepin esimerkissä kehän muutos taitaa olla aika olematonta, joten on mittauslukemat on ihan vertailukelpoisia.

[cmeli]

Ei taida renkaan koko ilmanvastukseen vaikuttaa, mutta vierintävastukseen kylläkin. 185-->225 eroa kulutuksessa helposti 05-07l lisää.

[cdi]

Tuossa meitin pirssissä on kesällä kumit 245/45-17 ja merkkinä hankook evo 12 (k110). Näillä renkailla kesällä kulutus n. 6,8L/100km (ajotietokoneen mukaan) nopeudella 100km/h vakkari päällä.

Talvikumit on 225/55-16 ja merkkinä nokian hakkapeliitta 7. Näillä kulutus n. 6.4L/100km (ajotietokoneen mukaan) nopeudella 100km/h (saa ajaa motarilla) vakkari päällä.

Pitääpä muuten joskus mitata tarkemmin, ettei usko tuohoon ajotietokoneeseen.

Vielä kun mittaat renkaiden ympärysmitan niin saa korjauskertoimen kohdalleen.

[kilander]

Tuossa meitin pirssissä on kesällä kumit 245/45-17 ja merkkinä hankook evo 12 (k110). Näillä renkailla kesällä kulutus n. 6,8L/100km (ajotietokoneen mukaan) nopeudella 100km/h vakkari päällä.

Talvikumit on 225/55-16 ja merkkinä nokian hakkapeliitta 7. Näillä kulutus n. 6.4L/100km (ajotietokoneen mukaan) nopeudella 100km/h (saa ajaa motarilla) vakkari päällä.

Pitääpä muuten joskus mitata tarkemmin, ettei usko tuohoon ajotietokoneeseen.

Vielä kun mittaat renkaiden ympärysmitan niin saa korjauskertoimen kohdalleen.

Laskennallisesti näyttäis olevan liki samaa halkaisijaa molemmat.

[cdi]

Ei taida renkaan koko ilmanvastukseen vaikuttaa, mutta vierintävastukseen kylläkin. 185-->225 eroa kulutuksessa helposti 05-07l lisää.

Kyllä se vaikuttaa mitä suurempi pinta-ala sitä suurempi vastus.
Ja kun vielä lisätään että ilmanvastus kavaa nelinkertaiseksi kun nopeus kaksinkertaistuu.

[dealer]

Eli, missä määrin kulutus nousee jos vaihtaa 175/80-14 vakiosirkkeleiden tilalle esim 205/55-16 tai 225/45-17?

175/80-14 ---> 225/45-17 on aika iso muutos, todennäköisesti persdynollakin huomaa kiihtyvyyden huonontuneen ja siitä seuraa lisääntynyt polttoaineenkulutus.

Rengas-vanne-pakettien painossa on luultavasti huomattava ero

[cmeli]

Se ilmanvastuksen vaikutus on kyllä minimaalinen, kyllä seon juuri vierintävastus ja paino, jotka vaikuttavat:

http://www.tuulilasi.fi/kysymys/renkaid ... n-vaikutus

[Kimmo Koo]

Tunnen miehen jolta tät kysyessä olisi vastaus: "ainoat oikeat renkaat oli 155x13"

Mutta hänkin joutui myöhemmin tyytymään leveämpiin ja matalempiin kun edellä mainittuja EI ENÄÄ SAA OSTETTUA

Sanomattakin selvää ettäkyseessä entinen Nissanisti, nykyinen Tojotisti

Ajokilometrimäärä muutama tuhatta vuoteen.

[300 D farkku]

205/50/17 kun vaihtoi 245/40/17, niin kulutus ei muuttunut juuri miksikään.

[pepi]

Tuossa meitin pirssissä on kesällä kumit 245/45-17 ja merkkinä hankook evo 12 (k110). Näillä renkailla kesällä kulutus n. 6,8L/100km (ajotietokoneen mukaan) nopeudella 100km/h vakkari päällä.

Talvikumit on 225/55-16 ja merkkinä nokian hakkapeliitta 7. Näillä kulutus n. 6.4L/100km (ajotietokoneen mukaan) nopeudella 100km/h (saa ajaa motarilla) vakkari päällä.

Pitääpä muuten joskus mitata tarkemmin, ettei usko tuohoon ajotietokoneeseen.

En tiiä missä vika on mutta eilen tulin pohjanmaalta kotia (n. 450km). Ajotietokoneen mukaan kulutus 5,9l/100km, keskinopeus 84km/h. Tavaraa oli peräkontissa niin, että just mahtu luukku kiinni.

Autoilijoita oli vähän tienpäällä ja käytännössä melkein vakkari päällä kokoajan. Asetus 90km/h ja mittarivirhe (gps:n ja nopeusnäyttöjen mukaan) 3km/h.

[RH]

Jostain syystä mulla S210 vakiorenkain (235/45-17) söi käytännössä litran verran vähempi kuin 235/40-18 ja 265/35-18 parivaljakolla varustettuna. Tekis mieli kokeilla jotain 215/50-17-kokoista ihan kuriositeettina. Semmosen tuohon vielä saisi alle ängettyä.

[suikkeli]

Kiitoksia lukuisista vastauksista Eihän tuota autoa tehojen puolesta tullu valkattua, mutta kyllä oon tullu siihen tulokseen että nuo kuustoistaset vanteet vois olla hyvä kompromissi. Ja niihin 205 kumit päälle. Eikä vähäisiä tehoja noiden pitäis juuri syödä Vielä kun tässä talven miettii mitkä vanteet tulee alle laitettua...

[jolle]

Jostain syystä mulla S210 vakiorenkain (235/45-17) söi käytännössä litran verran vähempi kuin 235/40-18 ja 265/35-18 parivaljakolla varustettuna. Tekis mieli kokeilla jotain 215/50-17-kokoista ihan kuriositeettina. Semmosen tuohon vielä saisi alle ängettyä.

Miten paljon mittarivirhettä oli noilla 235/45-17 renkailla? Entä 18 tuumaisilla?

[EzKo]

Mikkeehä ois sopivin rengaspaine 124 lavettiin renkailla 225/45 ?, noin niinku etu ja taka

[AK47]

Ei taida renkaan koko ilmanvastukseen vaikuttaa, mutta vierintävastukseen kylläkin. 185-->225 eroa kulutuksessa helposti 05-07l lisää.

Kyllä se vaikuttaa mitä suurempi pinta-ala sitä suurempi vastus.
Ja kun vielä lisätään että ilmanvastus kavaa nelinkertaiseksi kun nopeus kaksinkertaistuu.

Toisaalta täydempi pyöräkotelo saattaa olla ilmanvastksen suhteen parempikin kuin kapealla renkaalla...

Kysytäänpä vielä se kaikilta luuletteko renkaan leveyden vai lumisen / lumettoman auton vaikuttavan enempi ilmanvastukseen?

[300 D farkku]

Mikkeehä ois sopivin rengaspaine 124 lavettiin renkailla 225/45 ?, noin niinku etu ja taka

2,8 ja 3,0 bar.

[Meissenkeri]

Renkaiden vaikutusta kulutukseen on tutkittu oikein tieteellisesti. Nyt on tulossa uusiin renkaisiin merkintä joka ilmaisee selkeästi renkaan enrgiatehokkuuden samalla tavalla, kuin jääkaapeissa ja pesukoneissa.

Saman kokoluokan huonoimman ja parhaimman vierintävastuksen välillä eroa on 2,5 %, joka tarkoittaa polttoaineen kulutuksessa muutamaa kymmenesosalitraa. Voidaan sanoa että mersussa 0,2 litraa / 100 km. Pieni lukema, joka helposti häviää muiden tekijöiden joukkoon, mutta tekee litroina renkaan elinkaaren aikana 100 litraa polttoainetta, joka on nykyisillä polttoaineen hinnoilla 150 euroa lisääntynyttä rahanmenoa.

Tuon laskennan perusteella voi helposti sanoa että huonon vierintävastuksen omaava rengas hukkaa halvemman lähtöhinnan suurempana polttoaineen kulutuksena, varsinkin kun tiedetään että halppisrenkailla ei päästä lähellekään sitä kilometrimäärää mikä ajetaan tunnetuilla merkkirenkailla (50 tkm / sarja).

Renkaan leveyden vaikutus kulutukseen on vielä suurempi kuin rengaskoon sisällä eri merkkien erot. Aiemmin keskustelussa sanottiin että leveämmän ja kapeamman renkaan välillä olisi ollut kulutuseroa 1l / 100 km, joka voi hyvinkin pitää paikkaansa.

[AK47]

Renkaiden vaikutusta kulutukseen on tutkittu oikein tieteellisesti. Nyt on tulossa uusiin renkaisiin merkintä joka ilmaisee selkeästi renkaan enrgiatehokkuuden samalla tavalla, kuin jääkaapeissa ja pesukoneissa.

Saman kokoluokan huonoimman ja parhaimman vierintävastuksen välillä eroa on 2,5 %, joka tarkoittaa polttoaineen kulutuksessa muutamaa kymmenesosalitraa. Voidaan sanoa että mersussa 0,2 litraa / 100 km. Pieni lukema, joka helposti häviää muiden tekijöiden joukkoon, mutta tekee litroina renkaan elinkaaren aikana 100 litraa polttoainetta, joka on nykyisillä polttoaineen hinnoilla 150 euroa lisääntynyttä rahanmenoa.

Tuon laskennan perusteella voi helposti sanoa että huonon vierintävastuksen omaava rengas hukkaa halvemman lähtöhinnan suurempana polttoaineen kulutuksena, varsinkin kun tiedetään että halppisrenkailla ei päästä lähellekään sitä kilometrimäärää mikä ajetaan tunnetuilla merkkirenkailla (50 tkm / sarja).

Renkaan leveyden vaikutus kulutukseen on vielä suurempi kuin rengaskoon sisällä eri merkkien erot. Aiemmin keskustelussa sanottiin että leveämmän ja kapeamman renkaan välillä olisi ollut kulutuseroa 1l / 100 km, joka voi hyvinkin pitää paikkaansa.

Renkaalla jolla ajaa 50tkm ei ole kummoisia ominaisuuksia.... Kokeiltu on ja pitoa ei ollut juuri yhtään, seos liian kova. Laaturenkailla ajellaan nykyään n. 20-30tkm max.

Renkaista sanoisin sen verran että kulutus ja kestävyys on sittenkin vasta pidon jälkeen.... Tullut opeteltua pitemmän kaavan mukaan.

[Meissenkeri]

Renkaiden vaikutusta kulutukseen on tutkittu oikein tieteellisesti. Nyt on tulossa uusiin renkaisiin merkintä joka ilmaisee selkeästi renkaan enrgiatehokkuuden samalla tavalla, kuin jääkaapeissa ja pesukoneissa.

Saman kokoluokan huonoimman ja parhaimman vierintävastuksen välillä eroa on 2,5 %, joka tarkoittaa polttoaineen kulutuksessa muutamaa kymmenesosalitraa. Voidaan sanoa että mersussa 0,2 litraa / 100 km. Pieni lukema, joka helposti häviää muiden tekijöiden joukkoon, mutta tekee litroina renkaan elinkaaren aikana 100 litraa polttoainetta, joka on nykyisillä polttoaineen hinnoilla 150 euroa lisääntynyttä rahanmenoa.

Tuon laskennan perusteella voi helposti sanoa että huonon vierintävastuksen omaava rengas hukkaa halvemman lähtöhinnan suurempana polttoaineen kulutuksena, varsinkin kun tiedetään että halppisrenkailla ei päästä lähellekään sitä kilometrimäärää mikä ajetaan tunnetuilla merkkirenkailla (50 tkm / sarja).

Renkaan leveyden vaikutus kulutukseen on vielä suurempi kuin rengaskoon sisällä eri merkkien erot. Aiemmin keskustelussa sanottiin että leveämmän ja kapeamman renkaan välillä olisi ollut kulutuseroa 1l / 100 km, joka voi hyvinkin pitää paikkaansa.

Renkaalla jolla ajaa 50tkm ei ole kummoisia ominaisuuksia.... Kokeiltu on ja pitoa ei ollut juuri yhtään, seos liian kova. Laaturemkailla ajellaan nykyään n. 20-30tkm max.

Renkaista sanoisin sen verran että kulutus ja kestävyys on sittenkin vasta pidon jälkeen.... Tullut opeteltua pitemmän kaavan mukaan.

Auto Bildin testi numerossa 6/2011 oli se mikä oli mielessä tuota kirjoittaessa. Kaivelin lehden esille ja merkkirenkaista, mitä oli mukana, vaihteluväli on Hankookin ja Continentalin 20 tkm ja paremmasta päästä Michelin 38 tkm, Pirelli 35 tkm.

Itse olen viime vuosina ajanut 3 sarjaa Nokialaisia loppuun ja niillä toteuma on hyvinkin tarkalleen se 50 tkm. Pitoa on minun ajoihin riittävästi, mutta mukavuudesta on sen verran sanottava, että maantieajossa alkavat toimimaan vasta 10 km ajon jälkeen kun rengas ilmeisesti lämpenee ja melu pienenee.

Testiautona tuossa Auto Bildin testissä oli Golf 1.6 TDI ja sillä kulutuserot olivat seuraavassa haarukassa: Goodyear 4,78 l/100km ja Firestone 5,12 l/100 km. Mersut ovat painavampia ja muutenkin hieman suurempiruokaisia, niin voisi olettaa että erot mersun alla olisivat jonkin verran isommat.

[AK47]

Renkaiden vaikutusta kulutukseen on tutkittu oikein tieteellisesti. Nyt on tulossa uusiin renkaisiin merkintä joka ilmaisee selkeästi renkaan enrgiatehokkuuden samalla tavalla, kuin jääkaapeissa ja pesukoneissa.

Saman kokoluokan huonoimman ja parhaimman vierintävastuksen välillä eroa on 2,5 %, joka tarkoittaa polttoaineen kulutuksessa muutamaa kymmenesosalitraa. Voidaan sanoa että mersussa 0,2 litraa / 100 km. Pieni lukema, joka helposti häviää muiden tekijöiden joukkoon, mutta tekee litroina renkaan elinkaaren aikana 100 litraa polttoainetta, joka on nykyisillä polttoaineen hinnoilla 150 euroa lisääntynyttä rahanmenoa.

Tuon laskennan perusteella voi helposti sanoa että huonon vierintävastuksen omaava rengas hukkaa halvemman lähtöhinnan suurempana polttoaineen kulutuksena, varsinkin kun tiedetään että halppisrenkailla ei päästä lähellekään sitä kilometrimäärää mikä ajetaan tunnetuilla merkkirenkailla (50 tkm / sarja).

Renkaan leveyden vaikutus kulutukseen on vielä suurempi kuin rengaskoon sisällä eri merkkien erot. Aiemmin keskustelussa sanottiin että leveämmän ja kapeamman renkaan välillä olisi ollut kulutuseroa 1l / 100 km, joka voi hyvinkin pitää paikkaansa.

Renkaalla jolla ajaa 50tkm ei ole kummoisia ominaisuuksia.... Kokeiltu on ja pitoa ei ollut juuri yhtään, seos liian kova. Laaturenkailla ajellaan nykyään n. 20-30tkm max.

Renkaista sanoisin sen verran että kulutus ja kestävyys on sittenkin vasta pidon jälkeen.... Tullut opeteltua pitemmän kaavan mukaan.

Auto Bildin testi numerossa 6/2011 oli se mikä oli mielessä tuota kirjoittaessa. Kaivelin lehden esille ja merkkirenkaista, mitä oli mukana, vaihteluväli on Hankookin ja Continentalin 20 tkm ja paremmasta päästä Michelin 38 tkm, Pirelli 35 tkm.

Itse olen viime vuosina ajanut 3 sarjaa Nokialaisia loppuun ja niillä toteuma on hyvinkin tarkalleen se 50 tkm. Pitoa on minun ajoihin riittävästi, mutta mukavuudesta on sen verran sanottava, että maantieajossa alkavat toimimaan vasta 10 km ajon jälkeen kun rengas ilmeisesti lämpenee ja melu pienenee.

Testiautona tuossa Auto Bildin testissä oli Golf 1.6 TDI ja sillä kulutuserot olivat seuraavassa haarukassa: Goodyear 4,78 l/100km ja Firestone 5,12 l/100 km. Mersut ovat painavampia ja muutenkin hieman suurempiruokaisia, niin voisi olettaa että erot mersun alla olisivat jonkin verran isommat.

No, ajelet sitten varmaan sinne 1.6mm asti pinnat sileiksi jos 50tkm kestää. Itse on huomannut että paras vaihtaa 4mm kohdalla viimeistään ettei tule vesikelillä ikävää yllätystä.

Ostin viime syksynä kumhot jotka oli kuulema kestäviä, eipä kerennyt niitten kestävyyttä selvitellä kun löysin itseni ojasta Yhtenä osasyynä pidon puutos. Renkaissa oli tosiaan surkea pito uutena vanhoihin goodyeareihin nähden. Varmaan ne ois kestäny sen 50tkm tai vaikka enempikin, mutta mersu ja kuski ei kestänyt.

Pakko se on uskoa ettei pitävää ja kestävää rengasta ole. Eipä nuo formuloissakaan aja samoilla rinkilöillä edes 300km matkaa. Pidon ja kestävyyden välinen suhde on siis erittäin huomattava.

Renkaanhan pitääisi ideaalisesti omata 100% kitkakerroin (hammaspyörä?).

Tietysti kun ajelee ihmisiksi ja aina sen pari kymppiä alle pitorajan - olipa se miten huono tahansa, niin kestävämpikin huonosti rengas riittää. Itse en kyennyt arvioimaan että niin huonoa pitoa uudessa renkaassa olisi. Onneksi ei kukaan loukkaantunut sentään.

Kumhoja ennen ajelin pari goodyear ja hankook satsia loppuun ja ne kesti kaikki sen noin 20tkm ja talvella meni 10tkm talvessa ja kaksi talvea aina kesti renkaat.

Kunhan ei ihmiset anna jonkun energiarosentin vaikuttaa liikaa ostopäätökseen ja unohdu se mikä on renkaan pääfunktio....

[Jarkko N]

Car and Driver tutki asiaa:

http://www.caranddriver.com/features/ef ... res-tested

Lehti kokeili erilaisia M+S-renkaita. Alapäässä oli 195/65-15 ja yläpäässä 235/35-19.

Alapään rengas oli kuta kuinkin kaikessa parempi. Kulutus oli 10% pienempi
ja kiihtyvyys 4% parempi. Hinta on 44% pienempi, melu pienempi.

Kulutukseen vaikuttaa paitsi renkaan vierimisvastus, myös renkaan paino
ja painon jakautuminen eli hitausmomentti. Renkaan painon voi karkeasti
kertoa kahdella, jos sitä vertaa auton muiden osien painon vaikutukseen.

Ilmanvastuksella on eniten merkitystä vasta suurilla nopeuksilla, painolla
taas nopeudenvaihteluissa. Vierimisvastus vaikuttaa koko ajan.

Yleensä paras vanne ja rengas autoon on halvin vakiorengastus
peltivanteella. Näin on myös autonvalmistaja yleensä päätellyt.
Leveämmän renkaan tarjoamasta paremmasta pidosta ei juurikaan
voi nauttia tavallisessa liikenteesä.