hmm.. mielenkiintoinen topiksi..
mutta mistä itse alkaisi.. jooh kai se pitää alkaa ihan alusta..
kortin harjoittelut ajoin isän opastuksella isoisältä lainatulla escort 1.3l lx 83 tms ..eli sininen brasilian esko.. silloin se toimi vielä ok.. kätevä kaupunki pyöritin jolla pääsi marjametsäänkin helposti.. ajettavuus ei kauheesti rohkaissut minua ainakaan esim liukkaalla perä lähti siitäkin sivuluisuun niinkuin olisi takavetoinen ollut..
siskolle ekaksi autoksi se meni sitten kun isoisä kortistaan luopui.. ja sitten se kerran paloi.. koko konehuone liekeissä eli kaikki johdot uusiksi ja osa kojelaudan sisältäkin.. jotenkin huonosti taisi tullut tehtyä kun oireilikin aina pahasti. esim kaupungissa se toimi ok mutta kun lähti maantielle niin sinne hyytyi. sisko lähti turun keskustasta ajelemaan poriin päin niin aina se siihen maskun huoltikselle hajosi.. pari tuntia lepoa ja sitten pystyi nilkuttamaan kotiin.. poriin ei ollut autolla asiaa.. yli 80kmh ei jaksanut millään kulkea kun se oli sillä päällä. kymmeniä kertoja huoltamolla etsittiin vikaa ja vaihettiin osia sytkästä kaasariin mutta ei se kuntoon tullut.. kaupunki autona ihan ok mutta isoista nopeuksista se ei vaan tykännyt kuin ehkä kerran kuukaudessa. hahah.
niin ajoharjoittelut tehtiin tällä siksi koska poruikoilla oli pelkkiä automaatti vaihteisia autoja.. vihreät: ascona ja fiat regata sillä hetkellä. näillä sitten tulikin runnottua tuhansia kilometrejä nuoruuden innolla ainakun jompi kumpi oli tankannut autonsa.. haha askolla enemmän tietenkin.. kaksovinen ja kaikkee.
eli 1983 opel ascona 1.6l automatic.. 2d sedani. erinomainen auto. tuskin mitään korjattiin.. parit tolpat sillä keilasin nurin liukkailla ja ulkomuoto muuttui hieman karuksi.. mutta ei se meidän äijää haittaa.. kunhanb menee pois ja tulee kotiin. luotettava peli.. sillä ajeltiin kai 10v ja +400tkm, lopulta vaihteisto siitä luopui jossain 550tkm kohdilla ja auto oli muutenkin jo sen verran karu niin jäi seisomaan pariksi vuodeksi ennenkuin joku sen nouti varaosiksi. ei löytynyt halvalla laatikkoa niin päätettin luopua siitä samaan aikaan kuin tuosta fiatistakin sitten.
fiat regata 1.5 85 automatic vm86 (kai).. 4d sedani. tämä jäi seinän viereen pariksi kuukaudeksi kun äitee osti ittelleen 88 mazda 626 2.0l automaatin (valkoinen).. itte en sitä fiattia viitsinyt nimiini siirtää, köyhä opiskelija ja kaikkee.. kunhan ajelin kun tarvetta oli.. ja sitten alkoikin intti.. joten regatalla painettiin ne reissut sinne ja takasin.. vapailla mentiin ascolla tai mazalla. regata oli muuten pirun käyttövarma auto. se käynnistyi aina. vei sinne minne piti ja toi takaisin. aina. ei väliä vaikka oli vuoden seissyt tallin seinällä. mutta itselle en sitä halunnut.
joskus intin jälkeen se jäi vara-autoksi ja ei käytetty lainkaan.. kunnes joku jouluaamu päätin kauheessa pakkasessa käydä kokeilemassa käyntiin.. akun napa kii ja avaimesta ekalla startilla vanhoilla bensoilla laakista..
hyvä peli. paitsi kauhee kulutus! sillä on pikkuautojen "ennätys" mitä "ehjä" ja säädöissään oleva auto viedä maantiellä ilman että mikään kohta vuotaa bensaa.. tankkasin turussa tankin täyteen (45l?) ja raumalla alkoi pelottaa ettei pääse poriin saakka.. sen reissun keskikulutus muun liikenteen mukana (eli ei kaahaten) oli 25l/100km.. siksi se jäi seisomaan tallin viereen.. ei kehdannu 1.5l bensa autolla sellaisella kulutuksella ajella. (tankki ja putket ehjät. ei haissut bensa. kaasari säädöissään pakokaasumittausten perusteella ja kaikki kipinä osatkin uusittiin.. se vaan VEI sen verran)
-se seisoi siinä kai pari vuotta kunnes asconasta hajosi laatikko.. sitten mein isä päätti käydä kokeilemassa sitä taas käyntiin.. akun latauksen jälkeen ei ongelmia.. ajeli tankkaamaan, ja sitten suoraan katsastukseen ja leima paperiin.. ajeli sillä vielä vuoden pari ennenkuin ruosteet veivät loputkin oven alareunoista ja helmoista.
tähän autoon mä tein kuskinoven takanurkan kokonaan pakkelista kun oli tylsää.. alkuperäisiä peltipokkauksiakin seurailin veitsellä muotoillen pakkelia hahahah.. fiatin villkuvalovikaahan tässä oli takaluukussa vähän väliä mutta kontaktisprayllä sen sai aina sadekelien tai seisonnan jälkeen toimimaan.. muuten hämmentävästi kaikki muut sähköt tässä uunossa jossa on takaluukku toimivat aina ok. sähkölukot ja ikkunat ja kaikkee.. hahah. auto malliltaan oli vaan sellainen ettei siihen löytynyt osia.. joku välivuosimalli ja sellainen automaatti ettei fiatin suomen edustuksen mukaan ole ees tuotu suomeen.. eli joku laivannut sen kai itse silloin uutena jostain italiasta koska siellä kuulemma ollut tollanen malli tuohon aikaan.. muualla ei tullut vasta kuin vuotta myöhemmin tolla varusteilla yms myyntiin.. ja sen uudemman mallin pakoputki esim ei sovi. oli sovitettava muistaakseni 87 tms vuosimallin farmarin ja sedan mallisen automaattien putkistoista sopiva yhdistelmä tähän sedaniin.
............................
haa nyt päästiin jo alkuajoista ja laina autoista ohi.. ja voikin kirjottaa siitä ensimmäisestä omasta autosta.. joka tuli sitten siskolta itselle ilmaiseksi..
hänelle oli ostettu hyvä ja varma käyttöauto 626 mazda 83 1.6 manuaali perhetutulta pari vuotta aiemmin (kun hermostuttiin siihen eskortin temppuiluihin..) ja sitten hän ajoi hirvikolarin sillä mazdalla.. korvaussumma oli pieni mutta riittävä korjaukseen.. mutta sisko tarvitsi jonkun muun auton tilalle siksi ajaksi.. joten se osti ittelleen 88 kadetti sedanin 1.6 manuaalin.. ja sovittiin että korvaus summasta otetaan tarvittavat rahat korjaukseen.. loput hän saa.. minä saan auton.. tuulilasinkehys ja tuulilasi ja lokasuoja ja peili ovesta vaihdettiin ja oikaistiin ja sitten oli vihree maza taas käytössä. (huomaa trendi.. vihreä on yleinen auton väri ollut meillä.. ja itse en tykkää vihreestä väristä sitten yhtään)
sillä ajelin vuoden pari ongelmitta. kesätyörahojen tullessa iski autokuume ja kaverin sisko myi askonaa.. valkosta coupe mallia.. rautanen 1.6 kone ja manuaali vähän ajettu... jooh.. kelpaa se mulle, kun sain sen mazdan myytyä hyvällä hinnalla siskon kaverille.. eli mazdan myymällä sain asconan ja vahvistimen ostettua.. eli voittoa tehtiin.
pari vuotta taas eteenpäin ongelmitta.. ruoste alkoi vaan vaivata autoa joten se korjattiin vähän sinneppäin ja myytiin turkkilaiselle sen jälkeen se kun tarjosi autosta ihan liikaa rahaa.. pakko se oli myydä.
sitten jatkui valkoiset autot linja.. oli äkkiä löydettävä uusi auto.. parin päivän varoajalla ostin toyota camryn 1.8l manuaali vm 88. kiva peli tämäkin.. jarrupalat, vetarin ja jarruputken vaihdoin 30tkm aikana ja parin vuodne aikana mitä se minulla oli. sitten iski automaatti kuume.. pakko oli saada joku tomaatti.. vaihteiden hämmennys vitutti ..piti jo tätä camryä ostaessa hankkia tomaatti mutta kun ei sopivaa autoa löytynyt mistään sillä hetkellä sopivaan hintaan.. tyydyin sitten camryyn.
auton ostoon siis. valkoinen viaton toyota sai taas voiton.. carina 2, vm 88 1.6 automaatti 230tkm taisi olla mittarissa.. mitään en tähän korjaillut usean vuoden aikana.. akun jouduin vaihtamaan ja suodattimet tietenkin mutta mitään osia ei tarvinnut vaihtaa..
camry jäi pihalle seisomaan kesään saakka kun ei siitä kukaan pyytämääni hintaa maksanut vaikka monet lupailivat tulevansa heti hakemaan.. varailtiin jne. sitten sisko halusi lainata sitä kesälomareissulleen.. kadetti oli vähän pieni ja sille oli tehty ilkivaltaa niin olisi korjauksessa sopivasti sen ajan.. muuten hyvä mutta he saivat ajettua ilman vettä asuntovaunu perässä hieman liian pitkän aikaa. (käskin tarkistaa joka päivä sen nesteet koska yksi letku tihkui.. eivät vaan uskoneet ja unohtivat tarkistaa ja keittihän se sitten) sen jälkeen se kansipahvi vuosikin vähän kokoajan joten pyyntihintaa piti tiputtaa.. edelleen tuli tarjouksia mutta kukaan ei siitä halunnut oikeasti näemmä ostaa. kone keitteli ja valkoisen auton ruosteet tulee näkyviin seisonnassa ja homeessa oli takapenkin jalkatila lopulta niin pahasti että syksyllä meni hermot ja paalasin auton..
tämä camry on ainut auto joka minulla on ollut jonka myin halvemmalla kuin sen ostin ja tein tappiota.. kaikista muista olen saanut voittoa tavalla tai toisella. ne kun oon saanut lähes "ilmaiseksi" tai halvalla ja myynyt käypään hintaan (parempi tai sama hinta kuin ostaessa) pari vuotta myöhemmin.
carinaII on vieläkin ajossa.. myin sen meidän isällä pilkkahintaan sen jälkeen kun olin ottanut tuon mersua edeltäneen mitsubishi pajero 86 2.3td:n ajoon (minkä sain kaverilta pilkkahintaan pikkuvikaisena) eli.. itsellä se oli kai 3-4v ja nyt se on ollut mein isällä sen saman verran kai jo. (se on joutunut sitä jo hieman korjailemaankin.. kai ne kilometrit ja ikä joskus pitää näkyä tojotassakin)
eli sitten tuli pajero.. hapero se oli.. mutta käyttövarma peli sekin 3-4v ajelin sillä kunnes siitäkin maksettiin ihan liikaa rahaa.. oli se pakko myydä ja ostaa äkkiä taas auto.. silloin tuo mersu tuli kuvioihin.
hämmentävä juttu mutta minun yksikään auto ei ole hajonnut matkalle.. aina on päässyt nilkuttamaan kotiin tai huoltamolle (katkennut jarruputki tai pakoputki, huonosti käynyt auto tulpan tms hajottua on silti tuonut kotiin minut).. tai se on "hajonnut" kotipihaan (akku sipannu lopullisesti). minulla siis on ollut ihan mahtavia autoja ja kauhea tuuri niiden kanssa.. kaikki halpoja, vanhoja romuja mutta toimivia ovat olleet. (ascona, toyotat ja pajero olleet halvempia tai saman hintaisia mitä halvimmat nettiautossa tai keltaisessa pörssissä on ollut myynnissä sillä hetkellä..)
äääh... pitää lisätä tähän jotain tarinaa myöhemmin.. ei jaksa enää kirjoittaa noista kaikista tarinoita.. nyt jo pirun pitkä ja sekava sepustus.. kuten aina kun pääsen vauhtiin.. hahhah.
w124, 300td. autom. -92. -LiNTTauTuJa-
..making sense, is NOT my priority..