Eli sarjassamme seuraa seikkailukertomus mobiiligeriatrian lisensiaatti Pakardisen matkasta potilaan luo:
Mobiiligeriatrian lisensiaatti Pakardisen on lähdettävä torstaina 24.1.2013 tapaamaan asiakasta eteläiseen Suomeen. Potilaan yleinen terveyden tila, ikä ja sairaskertomus kiinnitti mobiiligeriatrian lisensiaatti (MGL) Pakardisen huomion eräällä internetsivustolla, jossa asiakkaat tai heidän huoltajansa voivat kuvailla huollettavansa tai lähiomaisensa terveyttä/sairautta.
MGL Pakardisen vaimo vie hänet Siilinjärvelle rautatieasemalle. MGL Pakardinen on valtion/kunnan palveluksessa oleva lääkäri eikä hänellä ole yksityistä praktiikkaa, joten hänen varallisuutensa ei anna myöten matkustaa jollakin miellyttävämmällä tai nopeammalla kulkuneuvolla kuin juna. Vaimo sanoo saatesanoiksi huumorimielessä: "Olehan varovainen junassa". MGL Pakardinen kuitenkin kokemuksensa perusteella tietää, että juna on vaarallinen paikka. Voi iskeä akuutti matkapahoinvointi, vakava frustraatio / depressio tai pahimmassa tapauksessa jopa terminaalissa vaiheessa oleva etyylialkoholitoksikaatio, mikäli käyttää VR:n ravintolapalveluita. MGL Pakardinen on kuitenkin menossa potilaskonsultaatioon, joten viimeiseksi mainittu ei liene vaihtoehto.
Saavuttuaan perille MGL Pakardinen tapaa potilaan ja hänen lähimmän omaisensa Tikkurilan rautatieasemalla. Ensivaikutelma potilaasta on hyvä. Potilas on tummaihoinen, ikäisekseen hyväryhtinen varhaisteini-iässä oleva mieshenkilö. Vain hieman syfiliksen (kuppatauti) ulkoisia oireita nivustaipeissa. Potilas puhuu normaalilla äänellä ja ajattelee selkeästi, mitään sekavuutta potilaan kommunikaatiossa ei havaita. Potilaan nestetasapaino on kunnossa, viitteitä dehydraatiosta tai ödeemasta ei havaita. Veren alkoholipitoisuus on sopiva. Potilaan silmät ovat hieman sameat.
Tehdään nopea sisäinen tutkimus. Potilaan sisäelimet vaikuttavat potilaan ikä huomioiden hieman kuluneilta. Potilas on ehtinyt viettää nuorehkoon ikäänsä nähden kuluttavaa elämää. Toinen vaihtoehto on, että potilaan huoltaja ei ole pitänyt riittävää huolta huollettavansa internaalisesta hyvinvoinnista, koloni- tai rektaalipuhdistus on jäänyt vaillinaiseksi.
Seuraavaksi MGL Pakardinen haluaa suorittaa potilaalle rasitustestin. Potilaan liikunta- ja tukielimet ovat ikä ja em. kuluttava elämäntapa huomioiden huomattavan hyvässä kunnossa. Potilas astuu ryhdikkäästi ja suoraan, minkäänlaisesta epäröinnistä tai haparoinnista ei viitteitä. Hetken rasitustestin alkamisen jälkeen havaitaan, että potilas on huomattavan hypoterminen. Tätä hypotermiaa tasapainottaakseen potilas joutunee käyttämään säännöllisesti tavanomaista suurempia kalorimääriä. Lisäksi havaitaan, että potilaalla on huomattavia sisäänhengitysvaikeuksia (potilas käyttää itsepintaisesti tukkeutunutta hengityksensuojainta). Flatus potilaalta tulee hyvin. Pulminaariauskultaatiossa palpoiden havaitaan, että huolimatta kuluttavasta elämäntavasta, potilas ei hyperventiloi eikä puuskutusta ole havaittavissa.
Potilaan rasitustestissä ei voida käyttää maksimaalista tasoa, koska potilaalla on jalassaan vajaapitoiset, liukuesteillä varustamattomat, joskin hyväkuntoiset talvijalkineet ja keliolosuhteet ovat talviset. Hetkellisessä äärimmäisessä rasituksessa potilas käyttää tehokkaasti kaikkia neljää raajaansa, joten eteneminen on tehokasta. Potilas osaa myös hiipiä. Potilasta varten huoltajalla on varastossa kesäjalkineet, jotka kuitenkin ovat potilaan yleinen tila huomioiden huomattavan ylikokoiset. Huoltaja kertookin, että potilaalla on havaittu kesäisin tietynlaista epämääräisyyttä askelluksessa. Huoltajan kerrottua jalkineiden koon, MGL Pakardinen ei juurikaan asiaa kyseenalaista.
Huolellisen tutkimuksen jälkeen konsultoidaan mobiiligeriatrian ylilääkäri (MGYL) Toipoita. Ylilääkäri Toipoi on sitä mieltä, että potilaalla on vielä edellytyksiä tyydyttävään seniori-iän elämänkaareen, potilaalle ei ole vielä syytä suorittaa eutanasiaa. Lisäksi konsultoidaan agrogerontologi (väit., ainakin kotona) rva Pakardista, joka antaa suostumuksena potilaan siirtoon. Pientä rahallista korvausta vastaan potilaan huoltaja on halukas siirtämään pysyvämmän hoitosuhteen MGL Pakardiselle sekä hänen agrogerontologivaimolleen. Tarvittavat dokumentit täytetään, edellä mainittu rahallinen korvaus suoritetaan ja potilas on valmis siirtymään MGL Pakardisen huollettavaksi. Potilas lupaa tarjota kyydin kotimatkalle ns. ruokapalkalla.
Kotimatkalla havaitaan, että potilas tarvitsee pikimmiten akuuttia hoitokäyntiä MGYL Toipoin vastaanotolla vakavan hypotermian vuoksi. MGL Pakardisen konsultoitua MGYL Toipoita tullaan siihen päätökseen, että toiselle; kroonisesti seniori-ikäiselle MGL Pakardisen potilaalle varattu hoitokäynti perutaan ja tärkeämmäksi arvioidaan tuoreemman potilaan oireiden terminointi.
Myöhään illalla potilas pääsee turvallisesti uuteen hoitopaikkaansa.
-Loppu
Tuli siis hommattua vaimolle neliveto. Se kun jauhatti lukkoperällisen S124:n lumisateen jälkeen pihaan kiinni niin, että meni hällä lapiotöiksi. Saman lumisateen jälkeen, samasta pihasta, lähdin minä tuolla madalletulla klassikolla ilman lukkoperää, ilman ongelmia. Niissä vittuuspäissään sitten loihe Louhi lausumahan, ettei maaseudulla pärjää näköjään enää ilman nelikkoa. Ja tunnetusti minuahan on tarvinnut aina hirmu pitkään motivoida auton vaihtoon...
Kuvatukset heh:
Nuo on myyjän mulle lähettämiä, otan joskus parempia. Tykkään kovastikin värimaailmasta, vaikka ruskeasta väristä en ole oikein koskaan enemmälti innostunut. Mutta tuo on hjuva. Saa nähä, onko autokin niinkuin Tatjana; hjuva ja hhalpa. Halpa se oli ainakin...
On sillä ehditty ajamaankin, melkein sisään. Onhan siinä toki laitettavaa, maski on rikki, sisusta on paskanen, pieniä ruosteita (onneksi vain pieniä), sisustuksen muovit rämisee ikävästi, sitä ei meillä sallita! Ratti pitää maalata tai vaihtaa, kesävanteet on aaaaivan liian isot, niistä pitää päästä eroon.
Kaikenmoista. Saa nähdä, tuleeko tästä pysyvämpi hoitosuhde...
. Tosta ainakin näkee, mikä merkitys on "jollakin kuvalla" ja "paremmalla kuvalla".
Suomi sijaitsee pohjoisella pallonpuoliskolla, täällä tulee säännöllisin väliajoin talvi. Monesti talvella on lunta, sen mukaan mennään...
Olen mä kuullut että vaihdelaatikosta ja moottorista saattaa jotain tulla uloskin asti mutta että jakoaskistakin 
Tuntuisi kyllä oudolta että olisi tehty paikat niin ahtaaksi tuonne että heti lentää osat kuorien läpi,olen nähnyt yhden chevyn jakkiksen joka oli myös kokennut tuon ketjun katkeamisen mutta se ei sentäs ollut tullut ulos asti vaan oli jäänyt sinne jakkiksen pohjalle