MB 300 D vastaan Volvo 850 TDI. Ja 300 TDT...

[dealer]

Mersulla ajelin vajaan vuoden, Volvo on ollut ajossa vasta muutaman päivän ja noin 1000 km.
Vähäisestä ajomäärästä huolimatta tämä vertailu pitää ainakin aloittaa nyt, muuten ehdin unohtaa millainen MB oli.

Autot ovat suunnilleen samanarvoisia, kun niitä mittaillaan rahalla.

Volvo on mallia -97, MB mallia -88.

Kumpikin on aika iso auto, MB painaa yli 1300 kg ja Volvo yli 1500 kg.

Tekniikoissa on eroa; toinen vetää takaa, toinen edestä.
Mersun vaparidieselmoottorissa on tehoa noin 110 hv, Volvon TDI-koneessa 140 hv.

Kumpikin automalli on mielestäni varsin tyylikäs.

jatkuu...

[Pappi]

Volvolla mutkaista tietä ajaneena sanottakoon, että ei se vetele.... Menee sinne minne renkaat käännetään. Tuossa koneessa on kivasti vääntöä ja cruiseri kruunasi matkanteon... Kelpo auto.

[Vesqju]

Mitä sinä tiileri paskalla ku sulla ei oo peltookaan? kai?

[dealer]

Peltoa on riittävästi.
Tarvittessa löytyy metsääkin.

[dealer]

Molemmissa autoissa on keskuslukitus, Mersuun olen asentanut kauko-ohjaimen sille.
Kun avaan Volvon ovien lukituksen, sisävalot syttyvät.
Mersun ovea avatessa käy usein niin, että painan kauko-ohjaimen nappia vasta auton oven vieressä seisoessani, ja ehdin nykäistä takaoven kahvasta ennenkuin alipainepumppu on "jurrannut" oven auki - aamulla töihin lähtiessä kun tulee laitettua eväskassi takapenkille.

Kummankin auton takakontti on riittävän tilava, eli sinne mahtuu 4 kyseisen auton rengasta vanteineen.

[raul]

Kummankin auton takakontti on riittävän tilava, eli sinne mahtuu 4 kyseisen auton rengasta vanteineen.

Ot: mikä on sinänsä suht harvinaista... Hyvä jos W123:een menee edes kolme rengasta. Mutta ei mene myöskään 740:n tyhmänmuotoiseen tavaratilaan. Poikkeuksia löytyy yllättävältä rintamalta, esimerkiksi BMW E28 nielee neljä vakiokokoista rengastaan tavaratilan uumeniin.

[dealer]

Astutaan sisään.

Mersun kojelauta on ajattoman tyylikäs, mittarit selvälukuiset ja katkaisimet kohdallaan.
Ainut häiritsevä seikka hallintalaitteissa on monitoimiviiksi, mieluummin säätelisin pyyhkijöiden toimintaa jotenkin muuten kuin kiertämällä nupista, ja kertapyyhkäisy puuttuu.
Ilmasuuttimien rullissakin on valot.

Ohjauspyörän keskiosa on sen muotoinen, etten osaa pitää ratista kiinni muuten kuin suunnilleen niinkuin kuuluukin pitää.

[Mariini]

OT: Mitä, onko meilläkin joku autolehtitoimittajavääräuskoinenkeretti täällä, monitoimiviiksikö vaikea? Eihän se tartte kun kerran napsauttaa tihkulle tai jatkuvalle pyyhinnälle ja siinä matkan loppuun saakka? Kriisinopeutta tarvittee kerran kymmenessä vuodessa ja tihkukelejä jollon jaksopyyhintä on liian nopee on myös onnesta harvemmin kuin kerran kuukaudessa..

[Jarno.V]

Kummankin auton takakontti on riittävän tilava, eli sinne mahtuu 4 kyseisen auton rengasta vanteineen.

Ot: mikä on sinänsä suht harvinaista... Hyvä jos W123:een menee edes kolme rengasta. Mutta ei mene myöskään 740:n tyhmänmuotoiseen tavaratilaan. Poikkeuksia löytyy yllättävältä rintamalta, esimerkiksi BMW E28 nielee neljä vakiokokoista rengastaan tavaratilan uumeniin.

Aika mietoa... ventoon meni heittämällä 7 kpl vakioita kumeja vanteineen ja on tosi

[Ari66]

Oma Volvo -kauteni päättyi lyhyeen.

Kun ruotsinrautaa ei enää saanut, vaihtui merkkikin.
Jos haluan patonkia, ostan pösön tai rellun. En Volvoa.

Saabikaan ei enää ole Saab

[dealer]

Heh, en ole vieläkään tietoinen siitä onko tuo Volvo valmistettu Ruotsissa vai Belgiassa.
Moottori on kuitenkin olevinaan saksalainen.

Onhan siinä Saabissa vielä virtalukko väärässä paikassa - senverran Saabiakin jäljellä...

Noustaan Mersusta ja käväistään istumassa Volvossa.

Kojelauta on konstailematon ja erittäin selkeä, mutta ei niin tyylikäs kuin Mersussa.
Mittaristo on verrattoman selkeälukuinen Volvossakin.
Lasinpyyhintoiminnoille on oma viiksi ratin oikealla puolella kuten pitääkin.
Ilmasuuttimien säätörullissa ei ole valoja, tai ne eivät toimi.

Ohjauspyörä on parempi kuin Mersussa; hieman pienempi ja nahkainen, sekä keskiosaltaan sen mallinen että käsiä on helppo lepuuttaa aibagin päällä.

[Ari66]

Moottori on kuitenkin olevinaan saksalainen.

Mersun moottori
Vaiko Opelin

Onhan siinä Saabissa vielä virtalukko väärässä paikassa - senverran Saabiakin jäljellä...

Itse tykästyin siihen virtalukon paikkaan.
Laiska kun roikuttelee käsiään muutenkin miten sattuu, niin oli meikäläiselle aivan prikulleen oikeassa paikassa

Lasinpyyhintoiminnoille on oma viiksi ratin oikealla puolella kuten pitääkin.

Tää on taas näitä makuasioita....
Itseäni ärsytti sateella usein etumatkustajien vimma kopeloida pyyhkijän viikseä, kun ilmeisesti tarttis lapojen vispata ylen aikaa
Mersun kanssa tätä ongelmaa ei ole, kun ei niin helposti vieruspenkiltä yletä

Yksi näkökohta tämäkin

Ohjauspyörä on parempi kuin Mersussa; hieman pienempi ja nahkainen, sekä keskiosaltaan sen mallinen että käsiä on helppo lepuuttaa aibagin päällä.

Itse pidän kädet matka-ajossa yleensä reisiin tuettuna eli ote on ratin alaosasta.
Lepuutus hoidettu siis siten

[Vesqju]

Eikös tuossa volovossa ole volkkarin mootori?

[dealer]

Volkkarin kai se on - tai Audissa (100, A6) on tuota samaa moottoria.

Ei Saabin virtalukon paikka huono ole, vain väärä.
Jos ajat Saabilla ja sinulla on sama vänkäri, varo ettei se ala kopeloimaan virtalukkoa.

Volvossa se käsien lepuutus reisillä onnistuu oikein hyvin johtuen ratin korkeussäädöstä jota mersuissa ei yleensä ole - mutta palataan siihen jahka päästään ajamaan.

[dealer]

Polte tien päälle on jo kova - käväistään säätämässä ajoasento kohdalleen kumpaankin autoon.

Mersun penkki ei ole hyvä, se on liian pehmeä eikä tukea ole oikein missään kohtaa.
Istuinosa on liian lyhyt pitkälle kuljettajalle.
Penkissä on kuitenkin korkeussäätö, sen laitan itseäni varten ala-asentoon - kas, lähes 2-metrinen kuljettaja sopii istumaan niin ettei pää ota kattoon vaikka autossa on kattoluukku. Hienoa.
Penkin pituussäätö on myöskin riittävä, eikä muuta säätöjä sitten olekaan.
Myöskään ohjauspyörää ei voi säätää.
Se jää hieman liian kauas kun penkki on oikeassa kohtaa jalkoja ajatellen.
Polkimet ja vasemman jalan tuki ovat hyvät.
Vasen sivupeili säädetään mekaanisella vivulla, joka on monista mersuista poikki, niin tästäkin. No, sivuikkuna auki (veivillä ) ja siitähän se lasia kääntämällä säätyy.
Oikea peili säätyy sähköllä.

Suunnilleen valmista - siirytään volvon penkille.

Penkki on erittäin hyvä, ja puolinahkaverhoilu hieno.
Penkin pituussäätö on tässäkin autossa riittävä.
Istuimesta voi säätää korkeutta ja penkkiä voi "keinuttaa" - niin saadaan reisien tuki sopivaksi.
Ristiselän tuki säädetään rullasta.
Lopuksi säädän ratin korkeuden sopivaksi.
Ajoasento on sellainen että tässä viihtyy pitkäänkin senpuolesta.
Sivupeilit säädetään sähköllä.
Polkimet ovat OK, mutta vasemman jalan tuki jää jotenkin liikaa oikealle.

[dealer]

Tarkastellaan vielä vähän autojen ominaisuuksia ja varustelistaa ennen koeajoa.

Mersussa on aikoinaan ruksailtu lisävarustelistalta mm. ASD - lukkoperä, joka on mielestäni aivan erinomainen lisävaruste.
ABS - jarrut on olleet silloin lisävarusteena, löytyy tästäkin.
Ovien alareunoissa on kulkuvalot. takana kääntyvät niskatuet.
Kattoluukku aukeaa sähköllä.
Lampunpesureita ei ole.
Verhoilu on plyyshiä, ja virheettömässä kunnossa.
Kuljettajan penkissä ja takapenkissä on käsinojat.

Volvossa on Tracs - sutimisenesto, jonka saa napista pois päältä.
Automaatti-ilmastointi kuuluu varustukseen, molemmille puolille on erillinen lämpötilansäätö kuten Mersussakin.
Penkinlämmitin on myös takapenkkiläisille.
Etulasit liikkuvat sähköllä.
Ajovaloautomatiikka on käyttöä helpottava varuste jota Mersussa ei ole.(omaan ostin semmoisen mutten ehtinyt asentaa paikalleen, tuolla se on kaapissa...)
Vilkkuviiksen päästä löytyvät vakionopeussäätimen napit.
Peilien lämmitys toimii samasta napista takalasinlämmittimen kanssa.
Kuljettajan penkin käsinoja on kannellinen lokero, ja sen etuosassa on ulosvedettävä kahden mukin / pullon teline.
Puolinahkaverhoilu on tyylikäs, sekä penkkien että ovien osalta - ja loistaa puhtauttaan kiitos foorumin himopuunaajan joka sai auton käsiinsä ennen minua.
Takapenkkiin on vuosien saatossa tökätty pieni reikä.
Takapenkin selkänojan voi kaataa alas 60 / 40.
Myös etumatkustajan selkänojan voi kääntää eteen "linkkuun" istuinosan päälle.
Takapenkkiläisille on niskatuet, 3 kpl.
Keskellä on käsinoja, jonka takaa avautuu tarvittaessa suksipussi tms. reikä.
Lampunpesureita ei ole.

[dealer]

Käydään ajamassa.

Ensin lähdetään Mersulla, pitäähän hommassa olla jonkinlainen järjestys.

Virta päälle, ja odotetaan kunnes hehkun merkkivalo sammuu; käännetään avaimesta.
Vaimea murina alkaa, kyllä kuutosen ääni on musiikkia korville...

Lähdetään liikkeelle; kakkoselle vaihtaessa pieni nytkytys tuntuu - se on tullut renkaiden kulumisen myötä, luulisin.

Moottorin vääntö ja teho riittää liikuttamaan autoa kohtalaisesti, eikä vauhdin noustessakaan kuulu suhinoita sisälle.
Voiko 17 vuotta vanha auto olla näin hiljainen ?
Rengasääniä ei kuulu lainkaan.

Meno on leppoisaa, eikä ajettavuudessa ole häiritseviä piirteitä; tässä yksilössä alusta on kunnossa ja pyöränkulmat kohdallaan - ja rengaskokokin on parhaasta päästä ajettavuuden kannalta ; 205 / 55 / 16.

Muutaman kilometrin ajon jälkeen autossa on lämmin, ja tiedän kokemuksesta että lämpöä riittää kovimmillakin pakkasilla.
Takaovien lasit eivät pysy kuivina / sulina, se häiritsee vähän - ihmiset pian ajattelevat ettei autossa tarkene.

Mersu kiipeää mäetkin viitosvaihteella 70 nopeutta, kierroksia on koneessa jotain 1700.

Kokemuksesta tiedän että kulutus pysyy seitsemän litran lukemissa, vähimmillään päästään reilulla kuudella litralla.

Puolivalot saisivat olla paremmat, kaukovalot ovat erinomaiset (referenssi 150)

Perä ääntää hieman uusista laakereista huolimatta - pyöräparissa lienee vikaa.
Ääni on ärsyttävä muuten hiljaisessa autossa.

Tämän auton voi laittaa vertailuun monen uudemman kanssa, ja ajo-ominaisuudet ovat Mersussa paremmat.

Lisäilen tähän koeajokohtaan varmaankin vielä jotain kunhan mieleen tulee.

Jatkuu..

[dealer]

Kokeillaanpas sitten Volvoa.

Virta päälle - jaa, syksyisenä päivänä on lämmintä 7 astetta, ei hehkuta.
Väännetään avaimesta, ja VAG diesel tärähtää käyntiin.
Moottorin ääni ei juuri sisään kuulu, mutta se on tyypillistä vitoskoneen "rullausta"...

Lähdetään liikkeelle - käännyn pihalta tielle.
Kakkosta päälle, ja kaasua - OHO! Kylläpä on voimaa tarjolla...
Kakkosella ja kolmosella kiihdytän reilusti.
Kierroslukumittarin mukaan varsinainen kulku alkaa noin 1800 kierroksesta, ja voimaa on tarjolla huippukierroksille asti.

Moottorin ääni on onnistuttu eristämään hyvin sisätiloista, voimakkaassa kiihdytyksessä vitosen kurnutuksen tavallaan "tuntee" kuten mersun kutosen murinankin.

Moottorin käyttöominaisuudet ajossa hakkaavat mersun kolmilitraisen vaparin mennen tullen - niin pitääkin kun autoilla on ikäeroa kymmenisen vuotta.
"Perstuntumalta" vääntöä on volvossa todella paljon enemmän - ja ennenkaikkea se on tarjolla alemmilla kierroksilla.

Ohjaus on kevyempi kuin Mersussa, ja ratti pienempi.

Ajo-ominaisuuksissa ei ole moittimista.
Nopeuden noustessa yli 100 km/h takaa kuuluu rengasääntä, mitä mersussa ei kuulu.
Ääni on eräänlaista kohinaa, jonka voisi saada äänieristämällä vähemmäksi tai kokonaan pois.

Volvo on samantapainen kuin Mersu; se puoltaa hieman tien kaltevuuden mukaan.

Volvonkin sisätilat lämpiävät nopeasti, mutta mersua hitaammin nouseva lämpömittarin viisari antaa aihetta pelätä että kovemmilla pakkasilla taloudellinen kone ei tuota tarpeeksi lämpöä - tai ainakaan kovin nopeasti...

Huurua ei ole laseissa, kuivanneeko ilmastointikin omalta osaltaan ilmaa.

Vakionopeussäädin toimii hämmästyttävän pehmeästi, vauhti pysyy juuri siinä mihin se on asetettu, ilman kiihtymistä tai hidastumista mäissäkään.

Kulutuksen pitäisi asettua reilun kuuden litran seutuville, alemmaskin jos ilmastointi ei ole päällä.
Matka-ajossa viitisen litraa sadalle on mahdollista.

Puolivalot ovat hyvät, kaukovalojen teho ei riitä ilman apukaukovaloja.

Koeajon aikana täytyy pysähtyä ja kiihdytellä muutama kerta, on niin miellyttävää tuntea kuinka vaivattomasti yli puolitoista tonnia painava möhkäle kiihtyy dieselilläkin.

[raul]

Volvonkin sisätilat lämpiävät nopeasti, mutta mersua hitaammin nouseva lämpömittarin viisari antaa aihetta pelätä että kovemmilla pakkasilla taloudellinen kone ei tuota tarpeeksi lämpöä - tai ainakaan kovin nopeasti...

Tuo on mielenkiintoista, en tiedä mikä näissä VAG:n koneissa on kun en ole tarkemmin tutustunut...
Mutta taxia olen ajanut sekä vanhemmilla että uudemmilla koneilla. Kovimmilla pakkasilla (mitä täällä etelässä nyt on) ei lämpöneula meinannut nousta millään (ja sen oli kuulevinaan myös koneen äänestä), sisällä ei tarkene, oli pakko lyödä webaston päälle tyhjäkäynnillä kun oli ventta (=odotus) päällä.

Toisaalta kesäkuumilla sitten, lämmöt pysyy todella nätisti siinä 90:ssä.

[dealer]

Eiköhän hidas lämpiäminen lie kaikkien suorasuihkudieselien "vika", ja samahan se on esim. mersun CDI:ssä - parikymmentä kilometriä ja enemmänkin joutuu ajamaan ennenkuin lämpö on normaalissa.
Tosin CDI:ssähän on vanhemmissa Webasto ja uudemmissa sähkövastukset lämmittämässä kennolle tulevaa nestettä.

Näissä Volvoissakin on se Ardic-lämmitin, mutta tässä yksilössä ei ole - ilmeisesti Belgiassa ei tarvita.

[Mariini]

Viimasuojus on kova sana, sen varmaan saa KL varaosistakin, mutta pahvi syylärin edessä auttaa saman asian.

Vastuksien sijoittaminen lämpökanaviin vedenkierron sijaan on näitten uusien paras oivallus, lämmintä alkaa pukkaan heti käynnistyksen jälkeen, vaikka kone on kylmä...

Pelkistä vastuksista vesitilassa on paha sanoa mitään kun vanhemmassa syttyy aina lisälämmitin apuun.

[Jarno.V]

Näissä Volvoissakin on se Ardic-lämmitin, mutta tässä yksilössä ei ole

Joo suurenmoinen laite
Niitä tässä pakkasten alettu on taottu, aamusta iltaan, viisi päivää viikossa..
Jos jonku meinaat siihen laittaa, niin älä ainakaan tuota.

Edit : Tiedossa on ettei Ardicilla tee mittään, en semmosta laita. Dealer.

[HVM]

Näissä Volvoissakin on se Ardic-lämmitin, mutta tässä yksilössä ei ole

Joo suurenmoinen laite
Niitä tässä pakkasten alettu on taottu, aamusta iltaan, viisi päivää viikossa..
Jos jonku meinaat siihen laittaa, niin älä ainakaan tuota.

Edit : Tiedossa on ettei Ardicilla tee mittään, en semmosta laita. Dealer.

Mikä se artikki yleensäkkään on? Vastus? Löpölämmitin? Hurrivepasto?

[Mariini]

Webaston hurrikopio

[raul]

Webaston hurrikopio

Mulla on 300D:ssä Ardic vuodelta 1980. Koko laitos karseine johtohässäköineen tulisi poistaa museotarkastusta ajatellen.
Olisi kuitenkin mielenkiintoista kokeilla sen toiminta, nyt se on pois kytketty polttonestejärjestelmästä, enkä muista mitä kaikkea ed. om. kertoi sille tarvitsevan tehdä kuntoon saamiseksi. Enkä usko että itse jaksan kun näistä ymmärrä tuon taivaallista.

Olisiko joku kiinnostunut hakemaan sen pois mikäli kokee tarvitsevansa? Helsingissä sijaitsee..

[®ÐÐ]

Eikös tuossa volovossa ole volkkarin mootori?

Pitäis olla kun en Volvolla oo omaa noissa malleissa dieselinä
Siinä se suurin vika onkin ..Hyvä auto se volvokin muuten on Bentsiininä taas sitten vie niin paljon että ei niin pitkälle osaa edes kukaan laskea (eivät ainakaan volvon inssit oo osannu laskee/ottaa huomioon kulutusta )
Ulkonäkökin tossa 850 on aika kiva...ei hassumpi..

[Perttu K]

Minusta volvo on auto vain ja ainoastaan dieselinä, vaikka sitä volkkarin konetta vaivaa perinteiset volkkarin viat, on ne toisaalta helppoja ja halpoja korjata.

RAUL Älä ihmeessä ota sitä ardicia pois. Museoautossahan saa olla sellaiset lisävarusteet paikallaan, jotka siihen on voinut asentaa jo 25 vuotta sitten. Näin oli mobilisti lehdessä. Vaikkei sillä ardic-lämmittimellä oikeasti voi mitään lämmittää, niin antaisin sen kyllä olla siinä paikallaan.

Tuo ardic on mielenkiintoinen kapistus. Se tarvitsee toimiakseen vähintään 13v jänniteen Jos tuollaisen vanhemman ardic-lämmittimen aikoo käynnistää pakkasesta, pitää auto käynnistää, että saa lämmittimen päälle. Sitten auton voikin sammuttaa ja lämmitin jatkaa pöhisemistään. Asuntovaunukäyttöön suunnitellulla jännitteen korottimella tuollainen lämmitin voisi jopa ihan oikeasti alkaa toimia myös pakkasella.

Ainoa hyvä asia noissa on, että niihin saa varaosia, toisin kuin esimerkiksi uusiin webastoihin. Toisaalta webasto toimii todennäköisesti melkein kymmnenen vuotta ilman avaamista, ardic puolestaan noin kymmenen kertaa.

Pistähän Dealer kulutusvertailuja volvo vastaan 300D. Toyotan ekologinen hajoamisprosessi alkaa edetä uhkaavasti, joten korvaaja pistäisi sillekin 10V käytön jälkeen etsiä.

[Ari66]

Bentsiininä taas sitten vie niin paljon että ei niin pitkälle osaa edes kukaan laskea (eivät ainakaan volvon inssit oo osannu laskee/ottaa huomioon kulutusta )

Lienee kovasti malli- ja moottorikohtaista.

Joskus aiemminkin tämän kerroin, mutta menköön lyhyesti vielä.
Mulla oli 740 GLE 2,3 -koneella, kaverilla 740 GL 2,0 -koneella.
Ajelin matka-ajoa 7,4 l/100 km, kaupungissa 9 l/100 km.
Kaveri taas ihmetteli, miksi ei saa alle kympin menemään ollenkaan.
Omassani K-Jetronic, kaverilla L-Jetronic.

Mainittakoon vielä, että ko. bensa-Volvo veti Finlandia 620 -vaunua kolmenkympin pakkasissa viidentoista litran korvilla (olikohan 14,5) reipasta vauhtia edettäessä.
Nykyinen td-mersu nappasi selkeästi leudommissa talviolosuhteissa lähes saman samalla vaunulla, vaikka matkanopeus oli arviolta 10-15 km/h alempi.
Arviointia tosin vaikeuttaa hieman se, että mersun kanssa tuuliolosuhteet olivat ankarat.

Ei tuosta varmaan mitään tieteellisesti todistettua faktaa aikaiseksi saa, mutta oma mutu on se, että Volvo ei välttämättä ole bensarosvo, jos kokonaisuus on ok.

[dealer]

"Pistähän Dealer kulutusvertailuja volvo vastaan 300D"

Jep, seurannassa on.
Kolmisatanen tosiaan vei sen 6,5-7,0 litraa, vähimmillään sain jotain 6,2 tankillisen keskikulutukseksi - joskus talvella taisi olla 7,5.

Kuten olen moneen kertaan sanonutkin, pienemmän kulutuksen takia ei kannata valita 200D:tä - samalla menettää niin paljon.

Volvolla ajoin ensimmäiset 633 km (ilmastointi päällä koko ajan, en tiedä vaikuttaako kulutukseen kylmässä ?) sisältäen 180 km rauhallista matka-ajoa 100 km/h cruise päällä, 80 km nelostietä vaihtelevaa vauhtia ja sekalaista ajoa jossa aika reipasta kiihdyttelyä ihan omaksi iloksi.
Huoltaessani huudatin koneen kuumaksi paikallaan ollen ja mittailin pumpun ajoitusta, ehkä puolisen tuntia sellaista.

Polttoainetta meni jotain 42 litraa, keskikulutus oli 6,6.

Kerron lisää myöhemmin.

Tähän topiciin on vielä muutenkin sitä sun tätä lisättävää, jahka ehdin.

[raul]

RAUL Älä ihmeessä ota sitä ardicia pois. Museoautossahan saa olla sellaiset lisävarusteet paikallaan, jotka siihen on voinut asentaa jo 25 vuotta sitten. Näin oli mobilisti lehdessä. Vaikkei sillä ardic-lämmittimellä oikeasti voi mitään lämmittää, niin antaisin sen kyllä olla siinä paikallaan.

Jees, kyllähän se SAISI olla siellä paikallaan, ei siinä mitään, kunhan johdotukset korjaisi siistimmiksi. Mutta en oikeastaan halua, sillä mitäpä teen sillä? Toisekseen olisi kiva saada sinne konehuoneeseen edes hieman huoltotilaa, nythän siellä on ardicin seurana 5-sylinterinen diesel ilmastointi, peräntasonsäätö, cruisen pönttö... ja oikeasti todella ahdasta.

Mielenkiintoinen tuo tarinasi että auto pitää ensin sahaa käyntiin ja sitten ardic on siinä onnistuttu.