Lakan ja maalin pysyminen on toisaalta ongelma ettei meinaa pysyä, mutta toisaalta se ettei meinaa saada pois kun haluaa
Tossa eilen sorvailin taas yksien vanteiden reunaa ja sehän toki pyörityskoneella tai sorvilla ihan ok. Puolissa sitten ei pysty monessa kohtaa sorvaamalla poistamaan. Tarvitsee muita keinoja.
Nitromorssit yms yksi vaihtoehto mutta toi mun nitromors purkki vaikka lienee vanhaa ja ehkä tehokkaampaa ei pure pääosaan maaleja. Mistä tehokkaampaa? Voisiko valmistaa jytympää itse jos ei sellaisenaan myynnissä? Mitä niissä tehoaineena? Mikä tehoaine lentokoneiden maalien poistossa, vai onko maalit siellä heppoisempia?
Lasikuulalla puhaltaminen on aika tehotonta tolla 7 bar paineella ja kaapilla mikä käytössä. Menee vanteeseen äkkiä tunti pari jos maalit lujassa. Teräsrae jättää itseään kiinni alumiiniin ja ruostuu siihen, sellaista nyt ei ainakaan tarvitse pohjiksi. Been there done that.
Muistelen että ennenvanhaan kärytettiin maaleja kuumailmalla ja jopa töhöllä ja kaavittiin sit samointein pois. Tämä vaihtoehto ei juurikaan houkuttele luonnollisista syistä.
Hiominen muotojen takia vaatisi älyttömän määrän erikoismuotoisia virsikirjoja ja laikkoja ja ties mitä hässäköitä. Käsin hiominen tietenkin liian hidasta.
Muita konsteja?
Voisiko maaleja vanhentaa/heikentää jotenkin että em menetelmät toimisi paremmin?
Työstökoneissa maali lähtee ilman mekanista rasitusta pelleistä ihan sillä että altistuu vuosia vesi öljyseokselle huoneenlämmössä... Mutta onko se aika/emulsio se syy vai bakteerit tms?
Vanteen lämmitys uunissa ei oikein houkuta kun osa alumiineista menettää lujuuttaan 200 kieppeillä. Ja vanteista ei tiedä mitä valua ne milloinkin on.
Herrasmies ei kahta vaihda - Toinen on Mersu ja toinen on vaihde.